Esteettömyysvaatimukset: koskeeko laki sinun verkkokauppaasi?

Todennäköisesti ei koske. Esteettömyysvaatimukset astuivat Suomessa voimaan 28.6.2025, ja verkkokauppa on laissa nimenomaisesti mainittu — mutta laista on rajattu ulos mikroyritykset, ja tavallinen esittelysivusto ei kuulu sen piiriin lainkaan. Käytännössä valtaosa suomalaisista pienyrityksistä jää molempien rajausten taakse. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten sen tarkistaa itse, mitä laki vaatii niiltä joita se koskee, ja miten valvonta oikeasti toimii.

Kaksi kysymystä, joilla asia ratkeaa

Aihe on paisunut isommaksi kuin se on, koska siitä puhutaan ikään kuin se koskisi kaikkia verkkosivuja. Ei koske. Laki koskee tiettyjä palveluita, ja sen jälkeen se vielä rajaa pienimmät yritykset ulos. Molemmat rajaukset ovat itsenäisiä: kumpi tahansa riittää.

Kysymys 1: myytkö verkossa?

Laki määrittelee verkkokaupan näin: ”verkkosivustolla tai mobiilisovelluksessa oleva sähköinen kauppa, jossa kuluttaja voi tehdä etänä sopimuksia palvelujen tai tuotteiden hankkimiseksi”. Ratkaisevaa on siis se, syntyykö sivustolla sopimus.

Jos sivustolla kerrotaan palveluista ja pyydetään soittamaan tai täyttämään tarjouspyyntö, kauppaa ei synny sivustolla. Sellainen sivusto ei ole tämän lain tarkoittama verkkokauppa. Sama koskee ravintolan sivustoa, jolla on ruokalista mutta ei tilausta, ja rakennusliikkeen sivustoa, jolla on referenssit ja yhteystiedot.

Verkkokaupan lisäksi laki koskee eräitä toimialoja riippumatta siitä, myydäänkö sivustolla mitään. Ne ovat:

• pankit, luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset
• vesi- ja energia-alan palveluntarjoajat
• liikennepalvelujen ja postipalvelujen tarjoajat
• henkilöliikennepalvelut: raide-, linja-auto-, metro- ja raitiovaunuliikenne
• sähkökirjat ja niihin liittyvät palvelut
• audiovisuaalisen sisällön palvelut ja viestintäpalvelut

Jos yrityksesi ei ole tällä listalla eikä sivustolla synny kauppaa, tämä laki ei koske sivustoasi. Voit lopettaa lukemisen tähän — tai hypätä viimeiseen lukuun, jossa käydään läpi, miksi osa vaatimuksista kannattaa silti tehdä.

Kysymys 2: oletko mikroyritys?

Vaikka myisit verkossa, laki ei velvoita mikroyritystä. Raja menee näin:

Ehto	Raja	Miten se lasketaan
Henkilöstö	alle 10 työntekijää	Tämän ehdon on täytyttävä
Liikevaihto	enintään 2 milj. €	Riittää että toinen näistä täyttyy
Taseen loppusumma	enintään 2 milj. €

Ehtojen suhde kannattaa lukea tarkasti, koska juuri se menee usein väärin: henkilöstöraja on pakollinen, ja sen lisäksi riittää että joko liikevaihto tai tase jää kahteen miljoonaan. Kolmen hengen yritys, jonka liikevaihto on 300 000 euroa, on mikroyritys kaikilla mittareilla. Kahdentoista hengen yritys ei ole mikroyritys, vaikka liikevaihto olisi pieni.

Jos yrityksesi on lähellä rajaa tai kasvamassa sen yli, tarkista asia Traficomilta äläkä tästä artikkelista. Raja-arvot ovat yksiselitteiset, mutta se miten oma yritys niihin asettuu — osa-aikaiset, konsernirakenne, tilikauden pituus — ei aina ole.

Mitä laki vaatii, jos se koskee sinua

Vaatimus ei ole mielipidekysymys eikä makuasia. Se on nimetty standardi: WCAG 2.1 -ohjeiston A- ja AA-tason kriteerit, yhteensä 49 pakollista kohtaa. AAA-tasoa laki ei vaadi, vaikka sitä joskus tarjotaan.

Suurin osa kriteereistä on teknisiä ja korjattavissa kerran. Nämä viisi ratkaisevat käytännössä eniten:

Kriteeri	Mitä se vaatii
1.1.1 Tekstivastineet	Jokaisella kuvalla on tekstivastine. Koristekuva merkitään koristeeksi
1.4.1 Värin käyttö	Tieto ei saa perustua pelkkään väriin. ”Punaiset kentät ovat pakollisia” ei riitä
1.4.3 Kontrasti	Tekstin ja taustan kontrasti vähintään 4,5:1 pienellä tekstillä
2.1.1 Näppäimistö	Kaikki toiminnot on voitava tehdä näppäimistöllä. Myös kassa
1.4.10 Responsiivisuus	Sivu toimii 320 pikselin levyisenä ilman vaakavieritystä

Verkkokaupalta vaaditaan lisäksi kaksi asiaa, jotka eivät liity sivuston tekniikkaan lainkaan:

• Saavutettavuusseloste. Verkkokaupassa on oltava seloste, jossa kuvataan palvelu, kerrotaan mitä laitteita tai ohjelmia sen käyttö edellyttää ja miten palvelukohtaiset vaatimukset on täytetty.
• Tuotteiden esteettömyystiedot. Jos myyt tuotteita, joiden valmistaja tai maahantuoja on toimittanut tiedon tuotteen esteettömyydestä, se tieto on välitettävä verkkokaupassa eteenpäin. Tietoa ei tarvitse itse tuottaa — vain välittää, jos se on olemassa.

Laissa on myös kohtuuttoman rasitteen poikkeus. Se ei ole vapaakortti: siihen vetoaminen edellyttää muodollisen arvioinnin tekemistä ja dokumentaation säilyttämistä viisi vuotta. Käytännössä poikkeukseen vetoaminen on useimmiten työläämpää kuin vaatimusten täyttäminen.

Vanhat sopimukset saavat jatkua vuoteen 2030

Tämä kohta jää lähes aina kertomatta. Jos palvelusopimus on tehty ennen 28.6.2025, se saa jatkua sellaisenaan sopimuskauden loppuun — kuitenkin enintään 28.6.2030 asti. Sen jälkeen sopimusta ei voi jatkaa vaatimusten vastaisena.

Ennen 28.6.2025 arkistoitu sisältö, sitä ennen julkaistut tallenteet ja sitä ennen julkaistut toimisto-ohjelmien tiedostot jäävät niin ikään vaatimusten ulkopuolelle.

Miten valvonta oikeasti toimii

Tässä kohtaa myyntipuhe ja todellisuus eroavat eniten toisistaan.

Valvonta siirtyi aluehallintovirastolta Traficomille tammikuussa 2025. Traficom valvoo sekä julkisen että yksityisen sektorin digitaalisia palveluita. Sillä on oikeus asettaa uhkasakko — mutta viranomainen kuvaa sitä itse viimesijaiseksi keinoksi.

Valvonta ei myöskään käynnisty siitä, että viranomainen selaa verkkokauppoja läpi. Se käynnistyy kantelusta tai selvityspyynnöstä: käyttäjä ilmoittaa puutteesta. Ensimmäinen toimenpide on hallinnollinen ohjaus. Määräys ja uhkasakko tulevat kuvaan vasta, jos ohjaus ei tehoa.

Suunnitelmallisen valvonnan volyymi on julkinen: noin 20 kattavaa ja noin 240 kevyttä tarkastusta vuodessa, ja tarkastettavien määrä on sidottu väkilukuun EU:n komission laskentatavan mukaan. Suomalaisia verkkokauppoja on moninkertainen määrä.

Tästä ei kannata vetää sitä johtopäätöstä, että vaatimukset voi jättää huomiotta. Kantelun voi tehdä kuka tahansa, ja kantelu tulee juuri siltä asiakkaalta, joka ei päässyt ostamaan. Mutta ero on olennainen: kyse ei ole tarkastuskierroksesta, joka on tulossa ovelle ensi kuussa. Kiireen tunne, jolla esteettömyysauditointeja nyt myydään, ei perustu valvonnan tapaan.

Neljä väitettä, jotka eivät pidä paikkaansa

Väite	Miten asia on
”Laki koskee kaikkia verkkosivuja”	Koskee verkkokauppaa ja lueteltuja toimialoja. Esittelysivusto ei kuulu piiriin
”Pienyrityksillekin pakollinen”	Alle 10 hengen yritys, jonka liikevaihto tai tase on enintään 2 M€, on rajattu ulos
”Sakot lankeavat heti”	Valvonta lähtee kantelusta, ohjaus tulee ensin, uhkasakko on viimesijainen keino
”Tarvitaan AAA-taso”	Laki vaatii A- ja AA-tason, 49 kriteeriä. AAA ei ole vaatimus

Kannattaako se tehdä, vaikka laki ei koskisi?

Osa kannattaa, osa ei. Emme suosittele täyden WCAG-auditoinnin ostamista yritykselle, joka on lain ulkopuolella — se on rahaa, joka tuottaa enemmän muualla. Mutta viisi kohtaa 49:stä kannattaa tehdä joka tapauksessa, koska ne ovat samalla tavallisia käytettävyysvirheitä ja koskevat kaikkia asiakkaita, eivät vain apuvälineitä käyttäviä:

• Kontrasti. Harmaa teksti vaalealla on vaikea lukea myös näkevälle, ja erityisen vaikea puhelimella ulkona.
• Lomakkeen kenttien nimet. Ilman niitä selaimen automaattitäyttö ei toimi. Se ei ole esteettömyyskysymys vaan kassan läpimenokysymys.
• Näppäimistökäyttö. Jos kassan läpi ei pääse näppäimistöllä, siellä on lähes varmasti muitakin vikoja.
• Kuvien tekstivastineet. Sama teksti, jonka hakukone lukee ja jonka näkee myös silloin, kun kuva ei lataudu.
• 320 pikselin leveys. Jos sivu vaatii vaakavieritystä pienellä puhelimella, osa asiakkaista poistuu ennen kuin näkee tuotteen.

Nämä viisi ovat päivän tai kahden työ olemassa olevalle sivustolle, eivät auditointiprojekti. Loput 44 kriteeriä kannattaa tehdä silloin, kun laki niitä vaatii — tai kun sivusto uusitaan muutenkin, jolloin ne eivät maksa juuri mitään erikseen.

Kysyttyä

Koskeeko laki verkkosivustoa, jolla ei myydä mitään?

Ei, ellei yritys toimi laissa luetellulla toimialalla (rahoitus, vakuutus, vesi ja energia, liikenne, posti, sähkökirjat, audiovisuaaliset palvelut, viestintäpalvelut). Tavallinen esittelysivusto, jolla kerrotaan palveluista ja pyydetään ottamaan yhteyttä, ei ole lain tarkoittama verkkokauppa, koska sivustolla ei synny sopimusta.

Mistä tiedän, onko yritykseni mikroyritys?

Henkilöstöä on oltava alle 10, ja lisäksi joko liikevaihdon tai taseen loppusumman on oltava enintään 2 miljoonaa euroa. Henkilöstöehto on pakollinen; taloudellisista ehdoista riittää toinen. Jos yritys on rajan tuntumassa, tarkista asia Traficomilta — raja-arvot ovat selvät, mutta oman yrityksen asettuminen niihin ei aina ole.

Mitä tapahtuu, jos vaatimukset eivät täyty?

Valvonta käynnistyy käyttäjän kantelusta tai selvityspyynnöstä, ei viranomaisen omasta aloitteesta. Ensimmäinen toimenpide on hallinnollinen ohjaus. Jos ohjaus ei johda korjaukseen, Traficom voi antaa määräyksen ja viime kädessä asettaa uhkasakon. Traficom kuvaa uhkasakkoa itse viimesijaiseksi keinoksi, ja sen suuruus ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Riittääkö automaattinen saavutettavuustyökalu?

Ei yksin. Automaattinen testi löytää osan kriteereistä — esimerkiksi puuttuvat tekstivastineet ja riittämättömän kontrastin — mutta ei esimerkiksi sitä, onko tekstivastine mielekäs tai onko sivun lukujärjestys looginen. Sivustolle upotettavat ”saavutettavuuspainikkeet”, jotka lupaavat korjata sivuston yhdellä skriptillä, eivät tee sivustosta vaatimusten mukaista.

Pitääkö vanha verkkokauppa uusia kokonaan?

Ei automaattisesti. Useimmat 49 kriteeristä ovat korjattavissa olemassa olevaan sivustoon. Uusiminen tulee kyseeseen silloin, kun pohja on sellainen, ettei sitä saa vaatimusten mukaiseksi järkevällä työmäärällä — tyypillisesti vanha sivunrakentaja, jonka tuottamaan merkintään ei pääse käsiksi. Kumpi tapaus on kyseessä, selviää tarkastamalla, ei arvaamalla.