EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet astuivat voimaan 2.8.2026. Käytännön vaatimus tavalliselle yritykselle on yksi: jos sivustolla on chatbot, käyttäjän on tiedettävä puhuvansa koneelle. Suurin osa muista velvoitteista kuuluu työkalun toimittajalle, ei sinulle — ja tekoälyllä kirjoitettu markkinointiteksti, jonka ihminen on tarkistanut, ei kuulu velvoitteen piiriin lainkaan. Tässä artikkelissa erotellaan, mikä koskee sinua ja mikä ei.
Tarjoaja vai käyttöönottaja — tästä kaikki riippuu
Asetus jakaa velvoitteet kahdelle eri taholle, ja tämä jako selittää valtaosan siitä, miksi aiheesta liikkuu liioiteltuja tulkintoja.
| Rooli | Kuka se on käytännössä |
|---|---|
| Tarjoaja | Se, joka kehittää tekoälyjärjestelmän ja saattaa sen markkinoille. Chatbot-palvelun myyjä, kielimallin tekijä |
| Käyttöönottaja | Se, joka käyttää valmista järjestelmää omassa toiminnassaan. Yritys, joka lisää ostetun chatbotin sivustolleen |
Jos ostat chatbotin palveluna, olet käyttöönottaja. Jos rakennat oman botin kielimallin päälle ja tarjoat sen asiakkaillesi, olet myös tarjoaja. Ero ratkaisee sen, mitä sinun on tehtävä.
Mitä artikla 50 vaatii
Tarjoajalle
- Järjestelmä, joka on tarkoitettu suoraan vuorovaikutukseen ihmisen kanssa, on suunniteltava niin että käyttäjä saa tiedon olevansa tekemisissä tekoälyn kanssa.
- Järjestelmä, joka tuottaa synteettistä ääntä, kuvaa, videota tai tekstiä, on merkittävä tuotoksensa koneluettavassa muodossa tekoälyn tuottamaksi.
Toinen kohta on se, joka on aiheuttanut eniten sekaannusta. Koneluettava merkintä on tarjoajan velvoite — sen tekee kielimallin tai kuvageneraattorin tekijä omaan tuotokseensa. Yrityksen, joka käyttää työkalua, ei tarvitse rakentaa merkintäjärjestelmää.
Käyttöönottajalle
Käyttöönottajan velvoitteet ovat kolme, ja ne ovat rajatumpia kuin usein luullaan:
| Velvoite | Koskeeko tavallista yritystä? |
|---|---|
| Tunnetunnistus- ja biometriset järjestelmät: kerrottava altistuville | Ei, ellei sellaisia käytetä |
| Deepfake-sisältö: kerrottava että sisältö on tekoälyn tuottamaa tai manipuloitua | Kyllä, jos julkaiset deepfakea |
| Tekoälyn tuottama teksti, joka julkaistaan yleisen edun kannalta merkityksellisestä asiasta tiedottamiseksi | Harvoin — ja poikkeus purkaa senkin |
Viimeinen rivi on tärkeä. Velvoite koskee tekstiä, joka julkaistaan yleisen edun kannalta merkityksellisestä asiasta tiedottamiseksi — ei kaikkea tekoälyllä kirjoitettua tekstiä. Ja siihenkin on nimenomainen poikkeus: velvoite ei päde, jos sisältö on käynyt läpi ihmisen tekemän tarkistuksen tai toimituksellisen valvonnan ja joku vastaa sen julkaisemisesta.
Tuotekuvaus, palvelusivun teksti tai blogiartikkeli, jonka olet kirjoittanut tekoälyn avustuksella ja lukenut läpi ennen julkaisua, ei siis vaadi ”tehty tekoälyllä” -merkintää. Jos joku myy sinulle merkintäpalvelua tällä perusteella, kysy häneltä artiklan poikkeuskohdasta.
Se yksi asia, joka kannattaa tehdä tänään
Jos sivustolla on chatbot, tarkista että se kertoo olevansa tekoäly. Tarkistus vie minuutin:
- Avaa sivusto yksityisessä ikkunassa ja klikkaa chat auki.
- Näkyykö ensimmäisessä viestissä tai ikkunan otsikossa, että vastaaja on tekoäly?
- Jos ei näy, muuta tervehdysviesti. Useimmissa palveluissa se on yksi tekstikenttä asetuksissa.
Riittävä muotoilu on suora: ”Hei, olen tekoälyavustaja. Vastaan yleisiin kysymyksiin — ihmisen tavoitat numerosta …” Mitään erillistä juridista tekstiä ei tarvita.
Asetuksessa on myös poikkeus tilanteeseen, jossa asia on ilmeinen tavanomaisen valveutuneelle käyttäjälle. Siihen ei kannata nojata: se on tulkinnanvarainen, ja vaihtoehto on yhden lauseen muutos.
Milloin botti ei ole tekoäly lainkaan
Kaikki chat-ikkunat eivät ole tekoälyjärjestelmiä. Vanhan mallin valikkobotti, joka tarjoaa kolme vaihtoehtoa ja etenee ennalta kirjoitettua polkua, ei tuota vastauksia vaan noutaa niitä. Se ei ole asetuksen tarkoittama tekoälyjärjestelmä, eikä artikla 50 koske sitä.
Raja kulkee siinä, muodostaako järjestelmä vastauksen itse. Käytännön testi: kysy botilta jotain, mitä sen ohjeissa ei ole. Valikkobotti tarjoaa taas saman valikon. Kielimalliin perustuva botti keksii vastauksen — ja juuri siksi käyttäjän on tiedettävä, kenen kanssa hän puhuu.
Sekamuotoja on: moni palvelu aloittaa valikolla ja siirtyy kielimalliin, jos valikosta ei löydy vastausta. Silloin kyse on tekoälyjärjestelmästä, vaikka ensimmäinen näkymä ei siltä näytä.
Chat tuo mukanaan toisenkin velvoitteen
Tämä ei ole tekoälyasetusta vaan tietosuojaa, mutta se tulee samasta päätöksestä ja jää useammin tekemättä: chat-keskustelut ovat henkilötietoja. Asiakas kirjoittaa niihin nimensä, puhelinnumeronsa ja usein asiansa, jota ei muualla kerro.
Kolme asiaa, jotka kannattaa hoitaa samalla kertaa kuin chatbotin tervehdys:
- Merkitse chat tietosuojaselosteeseen. Mitä kerätään, kuinka kauan säilytetään, kenelle tiedot siirtyvät. Jos chat-palvelu on EU:n ulkopuolella, siirto on kerrottava.
- Päätä säilytysaika. Useimmat palvelut säilyttävät keskustelut oletuksena ikuisesti. Se on asetus, jota kukaan ei ole valinnut.
- Katso, mitä botille syötetään. Jos botti saa taustatiedokseen asiakasrekisterin tai hinnaston, joka ei ole julkinen, se päätyy ennemmin tai myöhemmin vastaukseen.
Kolme väitettä, jotka menevät liian pitkälle
| Väite | Miten asia on |
|---|---|
| ”Kaikki tekoälyllä tuotettu sisältö on merkittävä” | Koneluettava merkintä on tarjoajan velvoite. Käyttöönottajan velvoite koskee deepfakea ja tiettyä julkisen edun tiedottamista, ja siihen on ihmistarkistuspoikkeus |
| ”Verkkosivuille tarvitaan tekoälyseloste” | Artikla 50 ei tunne sellaista asiakirjaa |
| ”Sakot alkavat heti” | Läpinäkyvyysvelvoitteita sovelletaan 2.8.2026 alkaen. Asetuksen muut osat astuvat voimaan vaiheittain vuoteen 2028 asti |
Aikataulu, johon tämä sijoittuu
| Päivä | Mitä alkaa |
|---|---|
| 1.8.2024 | Asetus tuli voimaan |
| 2.8.2025 | Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat velvoitteet |
| 2.8.2026 | Läpinäkyvyysvelvoitteet (artikla 50) |
| 2.8.2027 | Ennen 2.8.2025 markkinoille tuodut mallit |
| 2.12.2027 ja 2.8.2028 | Suuririskisiä järjestelmiä koskevat vaatimukset vaiheittain |
Kysyttyä
Pitääkö tekoälyllä kirjoitettu blogiteksti merkitä?
Ei tavallisessa tapauksessa. Käyttöönottajan velvoite koskee tekstiä, joka julkaistaan yleisen edun kannalta merkityksellisestä asiasta tiedottamiseksi, ja siihenkin on poikkeus, jos ihminen on tarkistanut sisällön ja vastaa sen julkaisemisesta. Yrityksen oma markkinointisisältö, jonka olet lukenut läpi, jää tämän ulkopuolelle.
Entä tekoälyllä tehdyt kuvat sivustolla?
Koneluettavan merkinnän tekee kuvageneraattorin tarjoaja, ei sinä. Käyttöönottajan oma tiedonantovelvoite koskee deepfakea eli sisältöä, joka esittää todellista henkilöä, paikkaa tai tapahtumaa tavalla, joka näyttää aidolta muttei ole. Kuvituskuva, joka ei esitä ketään todellista, ei ole deepfake.
Riittääkö maininta tietosuojaselosteessa?
Ei chatbotin osalta. Velvoite on, että käyttäjä saa tiedon ollessaan vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa — eli silloin kun hän avaa chatin, ei erillisellä alasivulla. Tieto kuuluu chat-ikkunaan.
Koskeeko asetus myös pientä yritystä?
Artiklassa 50 ei ole mikroyrityspoikkeusta, toisin kuin esteettömyyssääntelyssä. Velvoite on kuitenkin niin suppea, ettei koko ratkaise: chatbotin tervehdysviesti on sama työ yhden ja sadan hengen yrityksessä.
Tervehdysteksti on minuutin työ. Botti ei ole.
Jos sivustolla ei vielä ole chattia tai nykyinen vastaa väärin, se on rakentamista — ja siinä ratkaisee se, mitä botille annetaan taustatiedoksi ja mitä ei.
Lähteet
- EU:n tekoälyasetus, artikla 50: Transparency obligations for providers and deployers of certain AI systems. artificialintelligenceact.eu (haettu 2.9.2026)
- EU:n tekoälyasetuksen soveltamisaikataulu. artificialintelligenceact.eu
Tämä artikkeli ei ole oikeudellinen neuvo. Se on tiivistelmä artiklan 50 sisällöstä siltä osin kuin se koskee tavallista yrityssivustoa. Asetus on laaja, ja jos yrityksesi kehittää tai myy tekoälyjärjestelmiä, velvoitteita on huomattavasti enemmän kuin tässä on käsitelty.